Arpavoittajasta ahdistuksen kautta sijoittajaksi

Voin ilomielin kertoa, että kyllä niistä arvoista joskus oikeasti voittaa. Me nimittäin puolisoni kanssa voitimme kesällä 2017 arvasta 200 000€ suuruisen päävoiton ja voittoa lunastaessamme pääsimme samalla kahvittelemaan Veikkauksen pääkonttorille. Voitto sai minut ajattelemaan rahaa eri tavalla. Jaoimme voittopotin puoliksi, olihan arpa kuitenkin ostettu häälahjaksi saaduilla käteisillä. Minua ahdisti ajatus, että tililläni lepää 6-numeroinen summa, mutta puolisoni pystyi jo suunnittelemaan mitä rahoilla tekee.

Tuliko törsättyä? No tuli. Olin pitkään himoinnut tietynlaista merkkilaukkua ja siihen yhteensopivaa lompakkoa ja äkkiäkös ne kävin ostamassa. 10 vuotta vanha pesukone myytiin parilla kympillä ja tilalle ostettiin upouusi pesutorni. Vanha – jo hieman lahonnutkin – täyspuupalju myytiin muutamalla satasella eteenpäin ja ostimme tilalle uuden, lasikuituisen kylpytynnyrin. Häämatkassa emme suuremmin säästelleet – lensimme tosin economyssa, mutta yövyimme 5 tähden hotellissa. Söimme, joimme ja ostimme mitä halusimme. Tuliaisia varten hommattiin vielä ylimääräinen matkalaukku. Lisäksi lahjoitin pienet potit vanhemmilleni sekä kummilapsilleni.

Mutta siinäpä se tuhlaaminen olikin. Tililläni lepäsi edelleen 5-numeroinen summa, joka vastasi melkein 2,5 vuoden palkkatulojani nettona. Päätimme puolisoni kanssa, että minun oli aika lunastaa talon puolikas häneltä – käytin siihen puolikkaaseen 2/3 tuosta rahasta, loput iskin sen enempää ajattelematta oman pankkini rahastoihin ja jatkoin elämää kuin mitään ei olisi tapahtunut.

Raha ei kuitenkaan jättänyt minua rauhaan

Ajatus rahasta ahdisti edelleen – halusin pitää rahat, mutta samalla halusin kuitenkin niiden katoavan. Tässä paniikinomaisessa tilanteessa menin ja tein virheen; lainasin rahaa jokaiselle sitä pyytävälle. Milloin oli tarvetta uudelle pesukoneelle, yksityisen hammaslääkärin palveluille tai muuten vain rahat lopussa. Koin tuolloin loppujen voittorahojen olevan minulle tarpeettomia ja menin lupaamaan, että lainaa voi lyhentää minulle vaikka kympin kuussa; ”ei sillä nyt niin kiire ole”. Osa lainaajista käytti kiltteyttäni hyväkseen ja jätti maksamatta – eikä vaivautunut itse kertomaan milloin aikoo lyhennyksiä aloittaa.

Kun kyselin takaisinmaksun perään kuukausien jälkeen, minut nimitettiin ahneeksi ja ihmeteltiin isoon ääneen, että miten sillä takaisinmaksulla on nyt yhtäkkiä niin kiire. Suurin osa lainaajista ei ymmärtänyt, että vaikka raha oli minulle ”ylimääräistä”, niin takaisinmaksun periaate on silti olemassa – jos he olisivat ottaneet pikavipin tai muun kulutusluoton, olisi heillä jo tässä vaiheessa useampi maksumuistutus postilaatikossaan korkojen kera. Vielä näin 1,5 vuotta voiton jälkeen on olemassa muutama rahaa lainannut henkilö, jotka eivät ole maksaneet euroakaan minulle takaisin.

Eräs ystäväni oli juuri aloittanut osakesijoittamisen ja hänen kanssaan tuli keskusteltua rahasta. Kipinä sisälläni syttyi ja niinpä nostin rahastoista pienen summan ja käytin sen osakkeiden ostamiseksi. Valitsin yhtiöitä, jotka ovat maksaneet mukavasti osinkoa ja ajattelin osakesalkkuani kokeiluna – silloin tällöin käyn katsomassa miten salkku on tuottanut ja olen asettanut itselleni kriteerit, milloin osakkeeni myyn jos niikseen tulee, mutta muutoin olen tavallaan ”unohtanut” rahani näihin osakkeisiin.

Sain paljon arvokasta tietoa ystävältäni, mutta janosin silti lisää tietoa sijoittamisesta. Päätin osallistua suositulle verkkokurssille, mutta se paljastui valitettavasti turhaksi minulle. En kuitenkaan lannistunut – luin blogeja asuntosijoittamisesta ja liityin facebookissa useaan sijoittamisaiheiseen ryhmään. Siellä törmäsin ensimmäistä kertaa henkilökohtaisiin valmennuksiin!

Viestittelimme alkuun erään valmentajan kanssa Facebookin kautta ja heti tuttavuutemme alussa minusta tuntui kuin olisin tuntenut hänet kauemminkin. Päätin ottaa häneltä valmennuksen asuntosijoittamiseen liittyen ja asetimme valmennuksen tavoitteeksi ensimmäisen sijoitusasunnon ostamisen. Tämä tavoite tuli täyteen vain 2kk valmennuksen aloittamisesta. Sijoitusasunnon ostaminen tuntui minulle oikealta tavalta jatkaa sijoittamista ja minulla onkin tavoitteena ostaa lisää asuntoja seuraavan 5 vuoden aikana niin, että niistä tuleva tuotto olisi samaa suuruusluokkaa kuin nykyinen palkkani. Tällöin voisin jättäytyä pois palkkatöistä ja käyttää sen 8-tuntisen täysillä elämiseen. Mutta mikä tärkeintä; valmennuksen ansiosta raha ei ahdista minua!

Jos en olisi ystäväni kautta kiinnostunut rahasta ja sen kasvuun asettamisesta voiton jälkeen, saattaisi rahatilanteeni näin 1,5 vuotta voiton jälkeen olla aivan toinen – penniäkään ei olisi voitosta jäljellä. Toisin kuitenkin kävi.. Rahat, jotka jäi asunnon puolikkaan ostamisen jälkeen ovat jo nyt tuottaneet minulle mukavan pienen potin, jonka aion laittaa tuottamaan lisää.