Minulla oli marraskuun alussa hienot juhlat - oikein gaala, jossa oli pukukoodina tumma puku. Rakastan juhlia ja varasin kampaajan heti, kun kutsu tuli ja ryhdyin miettimään mitä laitan päälleni.
Näin Tampereella upeita pitkiä leninkejä, mutta 150€ hintalappu vähän jarrutti. Kauniitahan ne ovat, mutta mitä niille tapahtuu kemujen jälkeen? No ne jäävät kaappiin roikkumaan, menevät muodista ja kukaan ei osta niitä edes mistään kirpparilta.
Jos olisin ostanut sen leningin, niin olisin todennäköisesti ostanut myös uudet korkokengät sekä iltalaukun. Lisäksi teki ihan hirveästi mieli ostaa juuri tullut meikkipaletti-uutuus… Joka maksaa kuusikymppiä ja sisältää ehkä kaksi semmoista sävyä, jota sitten tulisi käytettyä. Niinpä.
Olisin siis helposti saanut muutaman tunnin juhlia varten hassattua noin 300 euroa!
Olin kuitenkin juuri maksanut hevosteni hammaslääkärilaskun, joka oli ollut melkein 400€, joten budjetti ei oikein antanut myöten. (Kyllä, hevosetkin käyvät hammaslääkärissä.)
Ei siis auttanut muu, kuin sukeltaa vaatehuoneen syövereihin, kaivaa esiin pikkumusta, korkkarit ja se ihana iltalaukku, jota tulee käytettyä liian harvoin. Löysin myös pienen asuun sopivan jakun ja lainasin äidiltä saappaat ulkokäyttöön. Otin ne kaksi 50€ arvoista meikkipalettia, joissa on ne neljä sävyä, joita käytän ja meikkasin. Loppujen lopuksi rahaa meni alle 50€, joka meni kampaajalle ja uuteen huulipunaan sekä sukkiksiin, koska vanhoissa oli reikä. Säästin huomaamattani noin 250€.
Lue myös toisen "tuhlaajatytön" rahatarina täältä!
Tämä avasi silmäni!
Tiedän olevani rahapersoonaltani sekä säästäjä, että tuhlari. Rakastan vaatteita ja kenkiä. Minulla on viiden neliön vaatehuone, jossa on oma kenkähyllykkö. Ratsaan vaatehuoneen ja makkarin vaatekaapit pari kertaa vuodessa, mutta siltikin sitä vaatetta vain on ja on ja lisää tulee… Mihin sitä kaikkea tarvitaan? En edes käytä suurinta osaa...ikinä.
Ryhdyin pohtimaan omaa rahankäyttöäni ja niitä tilanteita missä sitten ostan niitä vaatteita. Tilaan lähes kaiken netistä. Voin ostaa surutta monella sataa urheiluvaatteita, joita en kehtaa käyttää, kun näytän niissä mielestäni läskiltä. Minulla on kenkiä, joilla en osaa kävellä. Mekkoja, joita en ole käyttänyt kuin kerran, mut jos sit ”ens kesänä”…
Kaiken huippu on se, että vietän arkena ja oikeastaan viikonloppuisinkin noin 85% ajastani työvaatteissani. Ne saa ja pitää olla hyviä. Niiden kuuluu kestää kulutusta, heijastaa, suojata minua kylmältä, tuulelta ja sateelta. Niissä ei kitsastella, eikä työkengissä, mutta ne kymmenen paria korkokenkiä…
Ajattelin käydä vaatekaapin oikeasti läpi. Kylmästi siirtää ne vaatteet ja kengät, joita en ole vuosiin käyttänyt tai joihin en mahdu/tule mahtumaan, kirppiskasaan.
Tämän vuoden alusta aloitan ostolakon. En osta mitään turhaa, koska ”pakko saada” tai ”näytti kivalta”. Tarpeeseen saa ostaa, mutta jos tulee esimerkiksi tuollaisia juhlatilanteita, niin olisiko siellä kaapissa jotain jo valmiina? Tai jos lainaisin samankokoiselta ystävältä?
Kerään nettikaupan ostoskoriin hirveän kasan vaatteita ja sitten suljen selaimen. Ehkä se ajaa saman asian, se ei vain maksa mitään. Olen myös ajatellut, että pidän kirjaa siitä, mitä olisin ostohuumassani ostanut ja siirrän sen rahan toiselle tilille. Saatan vuoden lopussa yllättyä.
En ole vielä päättänyt kuinka pitkään ostolakkoni kestää. Ehkä vain puoli vuotta, ehkä otan siitä koko vuoden projektin. Toisaalta kiehtoisi katsoa, paljonko rahaa sillä tavalla säästää. Sanotaan, että turhasta tavarasta luopuminen vapauttaa ja jää enemmän aikaa kaikkeen tärkeään. Ehkä odotan sitä eniten.
Mites sinulla, olisiko ostolakko hyvä startti uuteen vuoteen vai oletko persoonaltasi enemmän säästäjä ja osaat välttää ostomanian sudenkuopat?
Tulen raportoimaan ostolakon onnistumisesta (tai sen epäonnistumisesta) ja sen tuomista oivalluksista, pysy siis mukana.