Ennuste: Mitä Suomen taloudelle tapahtuu Koronan myötä?

Koronaepidemia tulee vaikuttamaan Suomen talouteen ainakin lyhyellä tähtäimellä lukuja synkentävästi, se on ainakin varmaa. Mutta pitkän tähtäimen ennusteet ovatkin sitten erittäin vaikeita ja epävarmoja asioita ennustaa, koska kukaan ei voi varmasti tietää miten pitkään ja rajusti epidemia ympäri maailmaa kulkee.

Katsotaanpa siis, mitä asiasta on eri lähteissä kirjoiteltu. Valtiovarainministeriö ennustaa 16.4. julkaistussa taloudellisessa katsauksessaan seuraavaa:

”Talous supistuu 5,5 prosenttia vuonna 2020. Koronaviruksen leviämistä estävät sulkutoimet rajoittavat liikkumista ja liiketoimintaa Suomessa, millä on vakavia seurauksia talouskasvulle. Bruttokansantuote (BKT) supistuu eniten tämän vuoden toisella neljänneksellä, minkä jälkeen kasvu elpyy. BKT:n arvioidaan kasvavan 1,3 prosenttia vuosina 2021 ja 2022.”

Helsingin yliopiston taloustieteen tutkijaa Juha Tervalaa pyydettiin tekemään lausunto ja laskelma koronaviruksen talousvaikutuksista 2020-luvulla. Suomen kuvalehti kirjoitti 20.4. lausuntoon ja laskelmaan pohjautuen näin:

”Tervalan laskelmat osoittavat, että Suomen pitäisi toteuttaa koronaviruksen suhteen tehokasta tukahduttamispolitiikkaa, vaikka se tulisi maksamaan lyhyessä ajassa 2,4–4,8 miljardia euroa. Jos hallitus jatkaa taudin hidastamista tiukoilla rajoituksilla useita kuukausia, Suomen talouskasvu voi hyytyä 2020-luvulla 55–99 miljardia euroa. Menetetyt verotulot olisivat 23–42 miljardia vuosina 2020–2029.”

Tervala itse sanoi, että se, millaisia poliittisia päätöksiä nyt tehdään, vaikuttaa taantuman syvyyteen tänä vuonna ja se edelleen määrittää, mitä tapahtuu 2020-luvulla.

Ylen 19.4. julkaistussa artikkelissa Koronan jälkeensä jättämiä talousjälkiä ennakoivat Swedbankin pääekonomisti Heidi Schauman, kuluttajatutkimuksen professori Mika Pantzar, maailmanpolitiikan professori Heikki Patomäki, taloustieteen professori Kaisa Kotakorpi sekä taloussosiologian professori Pekka Räsänen.

Pantzar näkee, että yhteiskunnan sulkeminen ja verkkoon siirtäminen nyt pakon edessä muuttaa ihmisten ajatusmaailmaa siihen suuntaan, että asioita voi hoitaa paikallisemmin ja vähemmällä. Esimerkiksi massaturismi todennäköisesti vähenee vähintäänkin muutaman vuoden ajaksi ja omavaraisuuden arvostus nousee niin valtion tasolla, kuin henkilökohtaisestikin. Hän ennustaa sirpaleisempaa maailmantaloutta, jossa on aikaisempaa pienempiä yksiköitä ja tuotantoketjut lyhyempiä.

Patomäki sanoo, ettei maailma ole vain koronaepidemian kourissa, vaan meillä on edessä yli kymmenen vuotta paisuneen pörssi- ja velkakuplan puhkeaminen. Käytännössä se johtaa valtion ja Euroopan unionin roolin merkittävään lisääntymiseen taloudellisessa sääntelyssä, investoinneissa ja rahoituksessa. Tästä johtuen koko talouspoliittinen ajattelu tulee menemään uusiksi.

Korona saattaa vaikuttaa inflaation kiihtymiseen, lue aikaisempi kirjoituksemme inflaatiosta tästä.

Patomäen mukaan kriisin vakavuus voi johtaa EU:n perussopimuksen muuttamiseen niin, että keskuspankkirahoitusta voitaisiin osoittaa suoraan julkistalouden budjetteihin ja julkisiin investointeihin. Samalla yhteisen talouspolitiikan mahdollistamiseksi unioni muuttuisi liittovaltion suuntaan.

Schauman ei usko, että koronakriisi johtaa yhtä suuriin muutoksiin kuin Patomäki. Hänen mukaansa Koronakriisillä on paljon häviäjiä, mutta joillekin se mahdollistaa myös voittoja. Hän uskoo, että kotimaanmatkailu, alustatalous ja verkkokauppa saavat poikkeuksellisen mahdollisuuden selviytyä kriisistä voittajina. Schaumanin arvion mukaan kaukomaan matkailu voi tietyllä tavalla kadota yhteiskunnastamme. Tätä tukee hänen mukaansa myös nykyinen ilmastoajattelu. Schauman pelkää koronamaailman yleisen varovaisuuden lisääntymisen aiheuttavan pitkäaikaisia seurauksia taloudelle. Kuluttaminen voi laskea pitkäksi aikaa, mikäli epidemian kesto venyy ja lomautuksia muuttuu laajasti työttömyydeksi.

Kotakorpi korostaa koronatilanteen arvaamattomuutta ja sen takia talouden kehityksestä on erittäin vaikea tehdä ennustuksia. Hän toteaa, että pitkäaikaisia vaikutuksia talouteen syntyy juuri epävarmuuden takia. Kotakorven näkemys on varsin synkkä, sillä hänen on vaikea nähdä kriisissä voittajia. Taantuma tai lama eivät hänen näkemyksensä mukaan hyödytä ketään.

Räsänen uskoo akuutin talouskriisin olevan ohimenevä ja, ettei se muuta talouden rakenteita. Valmiudet taloudellisen kriisin kohtaamiseen ovat paremmat kuin 90-luvulla tai 30-luvulla. ”Valtio pystyy ottamaan lainaa ja valtio pystyy tulemaan väliin eri tavalla. Me pystymme painamaan rahaa, eikä se ole sidoksissa mihinkään kultakantaan enää.” Räsänen uskoo, että kulutus ja matkustaminen vähenevät nyt pakon edessä ja yritykset joutuvat saamaan toimintansa niin kilpailukykyiseksi kuin mahdollista.

Ennusteita löytyy joka lähtöön ja suuntaan

Kuten näistä lähteistä näkee, on ennustuksia monenlaisia. Voisi jopa sanoa, että toisistaan eroavimmat ennusteet ovat jopa yllättävän kaukana toisistaan. Tämä varmasti kertoo siitä, että nyt ollaan ihan uudenlaisen taloudellisenkin kriisin edessä eikä tämän etenemistä osaa oikein kukaan ennustaa varmasti. Ja täytyy myös huomata, että nämä kirjoitukset on julkaistu jo huhtikuun keskivaiheilla. Kriisistä on tähän hetkeen mennessä saatu jo paljon lisää kokemusta, joten tällä hetkellä ennusteet saattaisivat olla jo muuttuneet.

Se on siis varmaa, että tämän vuoden aikana talous näyttää synkältä, mutta suurta vaihtelua on tulevan ennusteissa siinä, millaisia muutoksia kriisi aiheuttaa ja kuinka nopeasti talous sen jälkeen taas nousee.

Ajan kuluessa katsotaan, että toteutuuko tämän jutun kootuista spekuloinneista mikään. Sen olen huomannut, että ihmisistä löytyy sisukkuutta ja halua pärjätä vastoinkäymisistä huolimatta. Lisäksi kiinnostus omaan talouteen on lisääntynyt huimasti koronan myötä. Sijoittaminen kiinnostaa yhä useampia ja puskurin kerryttäminen koetaan hyvin tärkeänä ja nämähän ovatkin huikean hyviä juttuja.