© Vauraselama.fi, 2024. Kaikki oikeudet muutoksiin pidätetään.
Moni säästää ja sijoittaa, koska haluavat turvata mukavan elämäntyylin myös eläkkeellä. On uutisoitu paljon, että monikaan ei luota suomalaisen eläkejärjestelmän kestävän enää monia kymmeniä vuosia ja haluavat siksi varautua eläkeikään ansiotuloista pikkuhiljaa kertyvän eläkkeen lisäksi muullakin rahalla.
Laskelmia tehdessä olisi tärkeää muistaa mieluummin yliarvioida kuin aliarvioida oma rahan tarve eläkeiässä. Helposti voi käydä niin, että luulee pärjäävänsä eläkkeellä pienemmällä summalla kuussa kuin esimerkiksi 40- tai 50-vuotiaana vaikka todellisuudessa pitääksesi elämäntyylisi samalla tasolla tarvitsisit täsmälleen saman verran rahaa myös eläkkeellä.
Jos työskentelet 8 tuntia päivässä se tarkoittaa periaatteessa myös kahdeksaa tuntia ilman rahankulua. Eläkkeellä saatat ensi alkuun vain nauttia olostasi ja kodistasi, mahdollisesti teet pihatöitä tai hyvää ruokaa antaumuksella, jolloin rahan kulutus pysyy melko lailla aisoissa. Ennen pitkää saatat kuitenkin kaivata tekemistä tuon kahdeksan tunnin edestä ja silloin rahankulutus saattaa kasvaa. Tekeminen voi olla vaikkapa kahvilla käymistä, ulkona syömistä, shoppailua tai matkustelua niin ulko- kuin kotimaassa. Miksipä ei tekisi kaikkea tällaista, kun eläkkeellä kerrankin on aikaa!
Elämäntyylejä on yhtä monta kuin meitä ihmisiäkin, joten todelliset kustannukset ovat yksilöllisiä. Tilastokeskuksen mukaan keskiverto eläkeläinen kuluttaa rahaa vähän päälle 20 000€, ajatellaan nyt tuhannen tarkkuudella summaa 23 000€. Eläkkeellä ollaan keskimäärin 20 vuotta nykytilastojen mukaan, mutta tämä luku tulee todennäköisesti laskemaan, koska eläkeikä nousee koko ajan. Nykyisillä tiedoilla tämä tekisi eläkeiän kulutukseksi 460 000€. Tämän summan keskiverto suomalainen siis tarvitsee kattaakseen eläkeiän kulunsa.
Kuten jo mainittua, kuluihin vaikuttaa moni tekijä. Pystytkö asumaan omassa velattomassa asunnossasi ”loppuun asti”? Asutko kenties eläkepäiväsi vuokralla? Oletko perusterve vai viekö sairaudet sinut eläkeiällä osastohoitoon tai hoivakotiin? Osaa kuluista ei pysty ennustamaan ja siksi onkin tärkeää laskea eläkeiän kulutuksensa mieluummin ylä- kuin alakanttiin.
Asumismenot ovat selkeästi työikäisten suurin kulutuserä Tilastokeskuksen mukaan, tosin tutkimukseen ei ole eritelty onko kyseessä omistusasuminen vai vuokra-asuminen. Voimme olettaa, että se on myös eläkeläisten suurin menoerä – täytyyhän meidän jossain asua. Asuntolainaa on jo jonkin aikaa myönnetty maksimissaan 25 vuodelle ja moni ehtii lainansa maksamaan ennen eläkepäiviä. Jos vain oma kunto ja terveys sen sallii, olisi omistusasuminen velattomassa asunnossa kaikista kulutehokkainta – vaikka onhan kerrostaloissa & rivitaloissa hoitovastikkeet maksettavana ja omakotitalossa ylipäätään oma ylläpitonsa. Omistusasumisen kulut velattomassa asunnossa jäävät useimmiten kuitenkin kuukausittaista vuokraa pienemmiksi, asuitpa eläkeläisenä missä päin Suomea tahansa.
Jotkut säästävät ns. turvallisesti ja melko riskittömästi joko säästötilille tai rahastoon eläkettä ajatellen. Nimenomaan säästävät, eli he eivät odota suuria tuottoja vaan haluavat mielenrauhan, että pääoma on tallessa, kun eläke alkaa. Tosin jos rahat vain lepäävät tilillä, iskee niihin inflaatio. Rahastoissa monelle kuitenkin mahdollisimman pieni riski on tärkeää, vaikka säästöaika olisi useampia kymmeniä vuosia ja korkoa korolle -ilmiö houkuttelee. Mielenrauha saattaa mennä kuitenkin suuren tuoton edelle. Kuten alussakin jo todettua, moni pelkää nykyisen eläkejärjestelmämme romahtamista ja sitä, ettei jo tienattuja eläkerahoja tule ikinä näkemäänkään. Siksi moni pitää säästöjään eläkettään varten ”turvassa”.
Toisilla ”eläkesäästöt” on sijoitettuna riskialttiimmin ja silloin täytyy rahataidot olla enemmän kuin kunnossa, ettei eläkepäivien koittaessa pääoma ole sulanut, esimerkiksi osakkeiden heitellessä. Riskissä on myös se toinen puoli: voihan olla, että hyvin tuottaneet eläkesijoitukset nostavat elämäntyylisi aivan uudelle tasolle eläköityessäsi. Jos aloitat nuorena, ehdit kokea monet ala- ja ylämäet sijoitusmaailmassa, mutta muista tehdä itsellesi myös exit-suunnitelma: milloin siirrät pääoman riskittömämpään kohteeseen, ettet menettäisi liikaa rahaa.
Summa summarum: Miettimällä nykyistä kulutustasi saat selville, paljonko juuri sinä tarvitsisit eläkesäästöjä. Lisää siihen summaan tonni jos toinenkin – ihan omaksi parhaaksesi, koska on parempi arvioida yläkanttiin.
