© Vauraselama.fi, 2025. Kaikki oikeudet muutoksiin pidätetään.
Kirja tarjoaa työ- ja elämäntapojen reseptejä, joita voit vapaasti soveltaa omaan elämääsi, kenties omilla mausteillasi maustettuina. Kaikki tekniikat eivät välttämättä sovellu jokaiselle. Soveltuvuus selviää parhaiten käytännön kokeilulla, joten kirjoittaja kehottaa rohkeasti kokeilemaan yhtä tapaa kerrallaan viikon tai kuukauden ajan. Saatat yllättyä, kuinka jokin uusi tapa auttaa arkeasi sujumaan sutjakammin. Tällöin todennäköisesti haluat jatkaa tapaa, myös koeajan jälkeen. Kirjassa annetaan vinkkejä ajan ja taitojen optimointiin, mutta myös oman talouden hallintaan sekä raha-asioiden hoitoon. Seuraavaksi esittelen kirjan vinkit, jotka herättelivät itseäni eniten.
Multitasking on aivoillemme mahdotonta silloin, kun on kyseessä kaksi vaativaa tehtävää. Tällöin puhutaan ennemminkin switchtaskingistä, joka tarkoittaa keskittymisen siirtämistä kahden eri asian välillä. Aivojen on siis aina palattava takaisin tehtävästä toiseen, mikä vie aikaa. Sähköposteja, sovellusten ilmoituksia tai muita vastaavia työn häiriötekijöitä kannattaa mahdollisuuksien mukaan niputtaa eli käsitellä esimerkiksi pari kertaa päivässä tiettyinä ajankohtina. Näin ne eivät kuormita varsinaista työtä turhaan. Ilmoitusäänet ja -kuvakkeet on hyvä kytkeä pois päältä keskeytysten minimoimiseksi.
Sammalisto ei suosittele sähköpostien tai vastaavien viestien lukemista heti aamulla vaan myöhemmin sopivana ajankohtana. Tämä siksi, että sähköpostit usein vaativat lukijaltaan toimenpiteitä tai ongelmien ratkomista, mikä tarkoittaa työn tekemistä muiden ehdoilla, ns. tulipalojen sammuttelua. Jos sen sijaan aloitat aamusi omilla töilläsi, saat rauhassa edistää jotakin sinulle tärkeää, minkä myötä saat todellisen aikaansaamisen tunteen paremmin kuin muiden tehtäviä tehdessäsi.
Itse olen muualta lukenut myös perusteen, jonka mukaan esimerkiksi sosiaalisen median selaaminen kuluttaa aivojemme päätöksentekokykyä tehokkaasti, koska jokaisen julkaisun kohdalla aivomme tekevät valinnan siitä, luemmeko vai sivuutammeko sen. Päivittäin jaksamme tehdä vain rajallisen määrän päätöksiä ja päätöksentekokyky heikkenee sitä mukaa, mitä enemmän aivomme joutuvat päätöksiä tekemään. Tässä yhteydessä päätös voi liittyä pieneen tai isoon asiaan, aivot välittävät vain päätösten lukumäärästä. Harkitse siis tarkkaan, mihin aikaan päivästä haluat lukea sähköpostisi tai muut viestisi. Lisäksi töiden tai tehtävien suunnittelu ja aikatauluttaminen on tärkeää, jotta ajatuskapasiteettia vapautuu tärkeämpiin tehtäviin.
Helppokäyttöinen tehtävälista ajatuksille ja ideoille on tehokas työväline, koska silloin syntyvät ideat tulee heti kirjoitettua ylös ja aikataulutuksen avulla myös toteutettua. Tehtävälistaa voi toisinaan lyhentää tehokkaasti valitsemalla sitä varten oma aikansa esimerkiksi kuukausittain tai hyödyntämällä yllättäviä taukoja päivän mittaan. Sammalisto suosittelee sähköistä Evernote-sovellusta, joka on itsellänikin ollut menestyksekkäästi käytössä jo useita vuosia. Tehtävälistojen lisäksi kannattaa luoda tarkistuslistoja toistuviin, mutta kenties harvoin tapahtuviin tehtäviin. Esimerkiksi matkalle pakkaaminen, seminaariin valmistautuminen tai tapahtumien ja juhlien järjestäminen hoituu stressittömämmin ja tehokkaammin, kun voi listan avulla luottaa muistavansa kaiken. Itse olen käyttänyt paljon listoja, mutta yleensä luonut ne kerta kerralta uudelleen. Jatkossa aionkin tallentaa listani myöhempää käyttöä varten.
Muista myös, että kaikessa ei tarvitse olla mukana. Pyynnöistä kieltäytyminen on menestyneiden ihmisten tapa ja kohteliaasti kieltäytyminen on tervettä itsekkyyttä. Kirjassa muistutetaan, että kun kieltäydyt jostain, älä pyörrä päätöstäsi helposti. Tällöin ihmiset kunnioittavat sinua enemmän. Opettele myös delegoimaan mahdollisimman paljon tehtäviä, jotka eivät ole sinulle tärkeitä, kiinnostavia tai nautinnollisia. Antamalla vastuuta muille, voit saada lisää aikaa omille tavoitettasi tukeville tehtäville.
Luokittele tehtäviäsi ja velvollisuuksiasi niiden kiireellisyyden ja tärkeyden mukaan. Oikeasti tärkeät asiat ovat harvemmin kiireellisiä vaan vaativat aikaa kehittyäkseen, kuten opiskelu ja omasta hyvinvoinnista huolehtiminen. Ei-kiireellisiin ja tärkeisiin asioihin kannattaa käyttää aikaa niin paljon kuin mahdollista. Kiireelliset ja tärkeät tehtävät sen sijaan kannattaa tehdä heti. Kiireelliset ja ei-tärkeät on hyvä hoitaa mahdollisimman nopeasti ja vähällä vaivalla tai delegoida. Ajankäyttö ei-kiireellisiin ja ei-tärkeisiin asioihin kannattaa minimoida. Huomionarvoista on myös se, että useimmiten työ täyttää sille varatun ajan. Tätä kutsutaan Parkinsonin laiksi. Määräajan asettaminen tehtävälle pakottaa saamaan sen valmiiksi rajatussa ajassa. Tätä tukee käytännön kokemukseni siitä, että useimmiten tehtävä tulee viimeisteltyä vasta hyvin lähellä määräaikaa, toisinaan jopa aloitettua liian myöhään ja silti onnistuttua.
Vain pieni osa työstäsi tuottaa suurimman osan työsi tuloksista. 80/20-sääntö eli ns. Pareton -periaate on yllättävän yleinen ja todettu päteväksi monissa asioissa, kuten useiden kuluttajatuotteiden myyntiluvuissa, sanojen käyttötaajuudessa ja maailman varallisuuden jakautumisessa. On mahtavaa, jos voit tunnistaa tärkeimmät toimesi, joilla saat eniten tuloksia aikaan. Voit esimerkiksi miettiä, mitkä päivän tunneista ovat sinulle tehokkaimmat, ja suosia niiden aikana keskittynyttä toimintaa. Tätä sääntöä voi soveltaa tuotteisiin, palveluihin, asiakkaisiin sekä moniin arkisiin asioihin. Keskity siis siihen 20 %:in, joka tuottaa 80 % työsi tuloksista.
Erinomaisuus ei siis ole teko, vaan tapa. Tapojen opetteleminen auttaa ohjaamaan osan toimistamme automaattiohjaukselle. Tällöin päivittäinen päätösten tekeminen vähenee, mikä kuormittaa vähemmän aivojamme. Ajattelumme ja tekemisemme muokkaavat aivosolujemme yhteyksiä, mitä useammin ja säännöllisemmin, sen vahvempi yhteys. Huonojen tapojen lopettamisen sijasta on tehokkaampaa keskittyä uusien parempien tapojen vahvistamiseen.
Aivoillamme on kyky muovautua tekemään toistuvia asioita vähemmällä vaivalla. Tämä mahdollistaa uusien taitojen oppimisen läpi elämän. Mitä enemmän toistamme jotakin asiaa, sitä varmemmin siitä tulee meille automaattista toimintaa. Jos haluat oppia jonkin taidon, selvitä miten joku tämän taidon huippuosaaja on sen itselleen hankkinut. Näin saat näkökulmaa ja tukea omaan toimintaasi. Taitoja ja oppeja kannattaa jakaa, koska opettamalla haluamaasi taitoa muille opit samalla itse, varsinkin jos käytät useita vaihtoehtoisia tapoja opettaa asiaa – eli toisin sanoen olet luova.
Luovuus on taito eikä synnynnäinen ominaisuus, joten sitä voi kehittää harjoittelemalla. Yksinkertaisesti luovuus on tutun asian tekemistä uudella tai paremmalla tavalla. Alitajunnalle on välillä hyvä antaa lupa olla luova, koska parhaat ideat monesti ilmaantuvat kiireettömissä tilanteissa, toisinaan kovin erikoisissa yhteyksissä. Jos haluat olla luova, tee asioita monilla tavoin, ihmettele, kiinnostu ja mikä tärkeintä, kirjaa ajatuksiasi muistiin. Mitä enemmän asioita yrität, sitä todennäköisemmin onnistut jossakin niistä hienosti.
Lisää päivittäisiä pieniä iloja ja vähennä usein toistuvia harmituksia. On tärkeää tuntea onnellisuutta ja positiivisuutta usein ja vähän kerrallaan sen sijaan, että viettää yhden huippuonnellisen päivän kuukaudessa. Arjen iloja voivat olla esimerkiksi mieluisa liikunta, läheisten kanssa vietetty aika tai omien vahvuuksien toteuttaminen. Pieniä harmituksia monelle ovat muun muassa liikenneruuhkat, rahahuolet tai pienet ongelmat kotona tai työpaikalla. Joku on joskus todennut, että se, jonka mielestä raha ei tuo onnea, ei käytä rahojaan oikein. Näiden pienten harmitusten aktiivinen vähentäminen sekä pienten ilojen lisääminen voi auttaa olemaan tasaisemmin onnellinen.
Menestys seuraa aitoa onnellisuutta ennemmin kuin onnellisuus menestystä.
