© Vauraselama.fi, 2025. Kaikki oikeudet muutoksiin pidätetään.
Viime kerralla pureuduimme helppoon metsäsijoittamiseen, kirjoittelin silloin metsärahastoihin sijoittamisesta. Nyt pääset tutustumaan toiseen helppoon tapaan omistaa metsää - yhteismetsiin. Näin päästään jo sijoittamaan metsään, johon voi jopa jalkautua, koska ainakin tiedät missä se sijaitsee.
Yhteismetsiä on Suomeen perustettu 1800-luvulta lähtien ja niiden perustaminen ei ainakaan alkuun ollut aina ihan vapaaehtoista, vaan niitä on jouduttu muodostamaan asutustoiminnan ja isojaon yhteydessä. Yhteismetsä on aina yksityismaata. Yhteismetsät ovat viime aikoina kasvattaneet suosiotaan - vuoden 2019 alussa Suomessa oli jo 460 yhteismetsää, kokonaispinta-alaa näillä oli yli 700 000 ha.
Yhteismetsä on usean osakkaan yhdessä hallitsema ja omistama metsäalue. Osakkaana voi olla yksityishenkilöitä, mutta myös kuolinpesiä, yhtymiä ja yhteisöitä. Yhteismetsä on kiinteistöille yhteisesti kuuluvaa aluetta ja jo kahden kiinteistön omistajat voivat perustaa yhteismetsän. Yhteismetsä voi sijaita eri kuntien alueilla.
Yhteismetsissä osakkaat muodostavat osakaskunnan, joka on oikeushenkilö. Näin ollen osakkaat eivät vastaa osakaskunnan velvoitteista henkilökohtaisesti. Ylin päätösvalta on osakaskunnan kokouksella - yhteismetsien hallintomalli on samantyyppinen, kuin esimerkiksi taloyhtiöissä.
Yhteismetsiä koskee yhteismetsälaki 109/2003, sekä kiinteistönmuodostamislaki 554/1995. Lisäksi yhteismetsällä täytyy olla ohjesääntö ja metsäsuunnitelma. Yhteismetsän ensisijainen tarkoitus on kestävän metsätalouden harjoittaminen osakkaiden hyväksi. Kestävä metsätalous kattaa sekä taloudellisen, sosiaalisen sekä ekologisen kestävyyden. Osakkaat päättävät miten eri osa-alueita painotetaan metsän eri alueiden käytössä. Päätökset tehdään enemmistöpäätöksinä ja osakkaan äänivalta ja oikeudet riippuvat siitä, kuinka ison osuuden osakas omistaa.
Yhteismetsää pääsee omistamaan melko helposti. Jos sinulla on jo metsää, voit liittää sen, tai osan siitä, johonkin läheiseen yhteismetsään ja saat metsäpalstasi arvoa vastaavan määrän yhteismetsäosuuksia. Voit myös perustaa oman yhteismetsän, toki se ei taida olla kovin helppo homma, mutta mahdollista.
Yhteismetsää voi myös ostaa suoraan, hyvä paikka tutkailla yhteismetsäosuuksia on www.metsatilat.fi/yhteismetsaosuudet tai sitten voit ostaa metsätilan ja liittää sen yhteismetsään. Vaihtoehtoja siis on useita.
Yhteismetsien perustamiseen myös kannustetaan valtion toimesta. Jos perustat yhteismetsän, niin sinulta ei peritä toimitusmaksua kiinteistötoimituksesta, eikä varainsiirto- tai luovutusvoittoveroa tarvitse maksaa. Edellä mainittujen verojen maksamiselta välttyy myös, kun liittyy yhteismetsän osakkaaksi. Yhteiskunta haluaa näin estää metsien pirstoutumisen ja suurempien metsäalueiden hoito on metsätaloudellisesti tehokasta.
Yhteismetsää omistaessasi sinun ei tarvitse murehtia metsänhoidosta. Jos et siis halua osallistua siihen, yhteismetsät hoitaa hoitokunta tai toimitsija. Hommaan voidaan palkata ulkopuolinen metsäpalvelujen tuottaja ja kaikki hoituu hänen kauttaan. Päätökset hoitotoimista tehdään enemmistöpäätöksinä, metsäsuunnitelman pohjalta.
Okei, kuulostaapa näppärältä: annat rahaa, saat metsää, puu kulkee ja rahaa on kohta holvi täynnä. Itse voit vain istua sohvalla ja katsella, kun pankkitilin saldo nousee! Ei nyt ehkä ihan, mutta kyllä yhteismetsän omistamisessa on paljon hyviä puolia:
Onko yhteismetsissä sitten jotain huonoa? Näistä voidaan olla montaa mieltä, mutta:
Kaiken kaikkiaan yhteismetsät kuulostavat varsin riskittömältä tavalta sijoittaa metsään. Ja helpolta, jos ei sitten varta vasten halua juosta sen raivaussahan kanssa siellä metsässä, niin kuin allekirjoittanut. Mutta ainakin yhteismetsä vaikuttaa hyvältä tavalta aloittaa metsäsijoittaminen ja kyllähän niitä osuuksia näyttää myytävänä olevan - ei muuta kuin rohkeasti tutustumaan!
