© Vauraselama.fi, 2024. Kaikki oikeudet muutoksiin pidätetään.
Olen lähtöisin yrittäjäperheestä. Isä on eläkkeellä oleva kirvesmies ja äiti hoiti meitä lapsia kotona. Välillä hän auttoi isää rakennuksilla, kun meidän hoidolta ehti. Jossain vaiheessa äitikin pyöritti omaa pienyritystä. Olen elänyt ympäristössä, jossa on aina tehty kovasti töitä ja jossa työmoraali on korkealla. Olen nähnyt, mitä yrittäjyys tarkoittaa, niin hyvässä kuin pahassa. Koska olen lähtöisin yrittäjäperheestä, miksi ihmeessä en lähtenyt yrittäjäksi aikaisemmin?
”Suomessa on vaikeaa olla yrittäjä”, ”Yrittäjällä on epäsäännölliset tulot”, ”Mutta kun yrittäjyys on niin epävarmaa” ”Hirmuinen riski lähteä yrittäjäksi”. Kuulostaako tutulle? 14 vuotta olen tehnyt töitä jollekin toiselle - teen kyllä edelleen, mutta olen tällä hetkellä osa-aikainen yrittäjä. Edellä kirjoittamani lausahdukset ovat seuranneet minua työurani aikana. Nämä lausahdukset ovat negatiivisia uskomuksia, joita olen kuullut eri ihmisiltä. En missään vaiheessa ottanut itse selvää, mitä hyvää yrittäjyys voi tuoda minulle.
Aika jännä myös senkin vuoksi, että meillä kotona yrittäjyys mahdollisti paljon. Esimerkiksi isän ammatin vuoksi olemme saaneet asua hänen rakentamissa taloissa ja olemme voineet ajoittaa kesälomamatkat lähes mihin aikaan vain. Muistan ihannoineeni noin kuusi vuotiaana sitä, miten isä pystyi tulemaan lounasaikaan kotiin jos työmaa oli lähellä. Hän oli vapaa valitsemaan itse, kuinka kauan oli lounastauolla. Ruokailun jälkeen hän meni makaamaan olohuoneen lattialle ja lepäsi siinä hetken. Jo tuolloin kuusi vuotiaana ymmärsin sen, kuinka isä pystyi itse määrittelemään oman aikataulunsa ja menemisensä.
Halu päättää itse omista menoista ja aikatauluista on nostanut päätään ahkerasti nyt kahden vuoden aikana. Vasta äskettäin muistin, kuinka lapsena ihannoin isän vapautta valita itse; miksi ihmeessä en tekisi samaa? Miksi antaisin yhteiskunnan ja negatiivisten lausahdusten määritellä sen, sopiiko yrittäjyys minulle? Olen lukenut itselleni suuhygienistin paperit ja jatkokouluttanut itseni myös ylemmässä ammattikorkeakoulussa. Suuhygienisti voi myös olla ammatinharjoittaja, mutta jo kouluajoilta tiesin, etten halua lähteä suuhygienistinä yrittäjäksi. Minulla ei ollut siihen mielenkiintoa, vaan halusin nimenomaan olla töissä jollakin toisella. Työuran edetessä tajusin myös sen, etten voisi tehdä yrittäjänä kyseistä työtä, koska se on fyysisesti hyvin rankkaa. Niska-, hartia- ja selkäkivut seuraavat minua joka päivä.
Nyt kuitenkin halu valita itse, vapaus määritellä oma aikataulu ja vapaus suunnitella omat menot ovat niin voimakkaana mielessä, että yrittäjyys on ainoa vaihtoehto, kuinka nämä voin saavuttaa. Jouduin myös todella miettimään, voinko tehdä suuhygienistin töitä eläkeikään asti. Staattisten työasentojen vuoksi olen jatkuvasti kipeä. Työaikojen ja sen kuuluisan oravanpyörän vuoksi olen myös jatkuvasti väsynyt. Väsyneenä en ole jaksanut liikkua, niin kuin ennen. Olen tähän lopen kyllästynyt, joten päätin ottaa seuraavan askeleen.
Perustin siskoni kanssa marraskuussa 2019 kynttiläyrityksen, Livia Candles Oy:n. Hänellä oli myös elämässään vaihe, että hän halusi työurallensa muutosta ja yrityksen perustaminen oli ainut vaihtoehto. Miksi kynttilät? Koska olemme tehneet niitä kotona harrastusmielessä. Miksi emme siis perustaisi kynttiläyritystä, koska taitoa kynttilöiden tekemiseen on? Lukijana huomaat varmaan, että sana ”vapaus” on esiintynyt kirjoituksessani paljon. En pelkästään hae vapautta säännöllisistä työajoista tai työsopimuksista, minulla on myös pidemmän ajan tavoite.
Haluan olla tulevaisuudessa taloudellisesti vapaa. Jotta saavutan taloudellisen vapauden, tarvitsen myös vapauden ansaita rahaa omalla tavallani. Palkkatyössä tämä ei onnistu, koska minulla on säännölliset kuukausitulot ja olen sitoutunut tiettyyn työaikaan. Tarvitsen siis vapauden tulla ja mennä omalla tavallani ja vapauden ansaita tuloa niin paljon kuin vain pystyn. Rahan saaminen on vain itsestäni kiinni. Onneksi olen kotona oppinut korkean työmoraalin sekä tekemään kovasti töitä. Vain kovalla työnteolla saan sen, minkä haluan.
