Olen nyt ollut vuoden kotona – ensin vanhempainvapaalla ja nyt muutaman kuukauden hoitovapaalla. Vaikka jossittelu on turhaa (menneisyyttä kun emme saa takaisin), on kuitenkin tullut pohdittua, mitä olisin rahan suhteen voinut tehdä toisin vuosi takaperin.
Jos mietit, mistä voisit vauva-aikana säästää - käy lukemassa aikaisempi kirjoitukseni omista säästövinkeistäni tästä.
Asuntolaina lyhennysvapaalle aikaisemmin
Minulla on yksi huono laina ja se on oman asuntoni laina. Olen halunnut lyhentää sitä aina mahdollisimman paljon, koska olen halunnut siitä nopeasti eroon – onhan se suurin menoerä kuussa ja jos sitä ei olisi niin rahaa jäisi sijoittamiseen enemmän.
Niin, jos sitä ei olisi – joulukuussa 2019 laitoin lainani maksuvapaalle ja makselen nyt hoitovapaan ajan pelkkiä korkoja. Nyt sitä ei siis tavallaan ole! Tämän jos olisin sisäistänyt aiemmin ja laittanut lainan rohkeasti maksuvapaalle jo aikaisemmin, olisi minulla sijoitusvarallisuutta nyt enemmän. Minun tapauksessani on kuitenkin ihan sama, onko lainaa lyhennettävä 3 tai vaikka neljäkin vuotta pidempään kuin alun perin on suunniteltu, koska ns. maksimi laina-aika ei ylity.
Harmittaako, etten tehnyt näin? Kyllä. Mutta tässä sain tärkeän opin mindsetistä – vaikka kyseessä onkin paha velka, sitä ei kuitenkaan ole paljoa. Koska nyt jossitellaan, niin olisin saattanut maksuvapaalla ”säästetyistä” rahoista saada sijoitettuna itselleni jo sellaista tuottoa, joka olisikin hoitanut tuota lainanlyhennystä!
Enemmän töitä vanhempainvapaan aikana
Vanhempainvapaalla nautitaan vanhempainrahasta, joka on noin 70% ansiotuloista – minulla kuitenkin veroprosentti oli etuudesta hieman pienempi kuin normaalista ansiotulosta ja vanhempainraha laskettiin vuoden 2017 ansiotulojeni mukaan, joka taas teki sen, että minun vanhempainrahani oli oikeastaan 90% ansiotuloistani vuonna 2018 (2017 oli minulla myynnillisesti parempi vuosi kuin 2018). Kun tätä etuutta nostaa, ei töitä saa tehdä muuta kuin sunnuntaisin ja arkipyhinä. Jos työskentelet arkena, on siitä ilmoitettava Kelaan, jolloin he laskevat etuuden uudelleen. Vuonna 2019 oli kuitenkin mielettömästi arkipyhiä, jolloin saa myös työskennellä ilman, että sillä on vaikutusta vanhempainrahaan.
Olisin kuitenkin pystynyt tekemään vielä enemmän töitä! Tämä tosin ei virallisesti harmita minua, koska en millään olisi voinut tietää potentiaaliani ja jaksamistani, kun kyseessä on ensimmäinen lapseni. Pelkäsin koliikkia, vatsavaivaisuutta, allergioita, imetyksen epäonnistumista.. Vauva paljastui kuitenkin helpoksi tapaukseksi ja pelkäämiäni epätoivon hetkiä äitinä mahtui ensikuukausiin vain muutama. Vaurastumisessa riskejä pystyy hieman ennakoimaan ja minimoimaan – vauvan kanssa se on täysin arpapeliä, miten käy!
Suunnilleen ensimmäiset kolme kuukautta otin iisisti ja lähdin kasvattamaan työmäärää pikkuhiljaa. Sisällöntuotanto on muuten vallan mainio tapa tienata rahaa äitiyslomalla, varsinkin jos pääset tekemään ns. urakkana. Silloin, kun vauva nukkui yöt hyvin ja päiväunet maistuivat, pystyin tekemään kerralla tosi paljon – ja jos yö oli nukuttu huonosti ja päivälläkään ei unta tuntunut löytyvän, niin pystyin hyvällä omatunnolla lepäämään vauvan kanssa, koska olin tehnyt töitä niin paljon ”etukäteen” valmiiksi.
Kannattaa siis rohkeasti tarjota sisällöntuotannon osaamistaan (kirjoittaminen, kuvien tekeminen) esimerkiksi Facebookin yrittäjäryhmissä, jos kaipaat perhevapaalle pientä lisärahaa ja tekemistä!
Tästä pääset lukemaan, kuinka paljon puolivuotias vauvamme maksoi. Maaliskuussa päivitän tilanteen, kun vauvamme täyttää vuoden!
Söpöt vauvanvaatteet olisi vain pitänyt jättää kauppaan
Meillä oli vaatetta vauvalle todella runsaasti – osa saatiin lahjana tulevalle pienokaiselle, mutta suurimman osan saimme käytettynä. Meidän ei olisi tarvinnut ostaa yhden yhtäkään vaatetta vauvalle – vasta nyt alkaa käytetytkin vaatteet olemaan polvista puhki, kun vauva konttailee menemään jo kovaa vauhtia.
Silti sitä haksahti ostamaan lisää vaatteita – niin kirppareilta kuin liikkeistä. ”Tää on niin ihana!” -lause tuli kulutettua loppuun.
Ensin ajattelin, että myyn kaikki uutena ostamani vaatteet eteenpäin ja saan niistä täten hieman takaisinpäin. En kuitenkaan malttanut kaikkea myydä – osaan vaatteista tuli muistoja ja tunteita, joten päätin säilyttää osan muistona. Kun vauvamme on aikuinen, hän saa ikään kuin kapioina äitiyspakkauslaatikkonsa, jossa näitä säästettyjä vaatteita on. Minusta olisi ollut ihanaa, jos oma äitini olisi malttanut säästää esimerkiksi minun vauva-ajoiltani joitain vaatteita, joita olisin voinut myös pukea meidän lapsellemme.
Kuitenkin nämä muutamat vaateostokset olen kokenut arjen luksuksena – budjetti on sallinut sen, että voin ostaa lapselleni hieman ”parempaakin Seppälää” ja ajatus siitä, että se on myös vauraassa tulevaisuudessani mahdollista, motivoi minua suuresti. Vaikka en lastenvaatteissa ole toistaiseksi huomannut suuria laatueroja merkkivaatteen ja merkittömän välillä, on mukavampi tukea esimerkiksi suomalaista designia ja ompelijaa.
Jos sanotaan, että vauvavuosi on selviytymistä – niin mielestäni selviydyin rahallisesti vauvavuodesta voittajana. Kuukausittaiset menot eivät nousseet oikeastaan lainkaan (imetys säästää lompakkoa – true story!) ja tällä tarkoitan ihan maksimissaan 10-20 euron nousua siinä vaiheessa, kun vauvalle sai alkaa syöttämään kiinteää ruokaa, mutta ei vielä samaa mitä me syömme miehen kanssa. Tulot kyllä suurenivat, jos verrataan vaikka vuoteen ennen äitiyslomaa. Täten myös kuukausittain sijoituksiin menevä raha suureni.
Kirjoitinkin aiemmin hoitovapaan hinnasta – karkea laskelma näyttää pahalta, mutta tammikuu on jo osoittanut sen, että plussalle jäädään joka kuukausi! Eli näillä näkymin hoitovapaallakaan ei tarvitse luopua jo saavutetuista eduista. Jatketaan tästä seuraavassa ”Äitiys ja raha” -artikkelissa.