Minulla tulee pian 5 vuotta täyteen yrittäjänä. Tämä on kaiketi aika lyhyt aika ja pidän itseäni vielä aika untuvikkona. Olen pienyrittäjä ja minulla ei ole kokemusta isomman yrityksen liiketoiminnasta tai johtamisesta. Koen, että näin toiminimiyrittäjänä olen saanut harjoitella yrittäjyyttä ilman suurempia riskejä. Minulle oli itsestään selvää, että aloitan toiminimellä, sillä lähdin rakentamaan liiketoimintaa ilman suurempaa pääomaa ja tiesin, että vie oman aikansa löytää asiakkaat ja saada jatkuva kassavirta.
Kun olin jo pari vuotta toiminut yrittäjänä, päätin kuitenkin käydä vielä yrittäjän ammattitutkinnon. Mielestäni se sopi siihen kohtaan hyvin. Olin jo päässyt näkemään, mitä oman toiminnan pyörittäminen vaatii ja sain mielestäni enemmän irti tutkinnosta juuri tämän takia. Suosittelen tutkintoa etenkin silloin, kun on vaikea asettaa tavoitteita ja laskea tunnuslukuja tai muuten numerot tuntuvat vaikeilta.
Mistä löydän asiakkaat?
Jokaisella on varmasti alkumetreillä omat haasteensa ja monella se voi olla epävarmuutta tai vaan kokemattomuuden puutetta. Itse ehkä eniten jännitin sitä, miten löydän asiakkaita ja saan jatkuvan kassavirran. Ensimmäinen vuosi menikin nopeasti ja toiminta oli vielä hiljaista. Jos olisin osannut heti verkostoitua ja markkinoida oikein, olisi toiminta voinut olla heti alkuun aktiivisempaa.
Asiakkaita tuli kuitenkin koko ajan lisää ja vanhat asiakkaat palasivat – uudestaan ja uudestaan. Silloin ajattelin, että jotain teen oikein. Olin aina ollut tarkka laadusta ja työn jäljestä. Opiskelin yritystoiminnan ohella pienimuotoisesti ja pian pääsinkin laajentamaan toimintaani. Tämä kasvatti kassavirtaa ja tiesin, että minulla oli hyvät mahdollisuudet jatkaa tällä toimialalla ja en eläisi kädestä suuhun. Jos yritystoiminta ei ole kannattavaa, niin voi miettiä, kannattaako sitä silloin jatkaa?
Ole rohkea tehdäksesi päätös!
Ensimmäisen vuoden jälkeen tiesin, että haluan ehdottomasti jatkaa yrittäjänä ja en haluaisi koskaan palata enää palkkatöihin. Onneksi tein tämän elämäni tärkeimmän päätöksen ja löysin itsestäni siihen tarvittavan rohkeuden. Kun tämän päätöksen tein itseni kanssa niin tiesin, että olin aina kulkenut kohti tätä polkua. Olin tehnyt päätöksen yrittäjyydestä jo vuosia aikaisemmin, mutta toiminnan aloittamiseen ehti kulua useita vuosia.
Miksi yrittäjän kannattaa opetella rakastamaan myyntiä? Lue tarinamme aiheesta täältä.
Joten jos sinulla kytee ajatus yrittäjyydestä, niin kannattaa tarttua siihen, eikä jäädä miettimään liian pitkäksi aikaa. Vaikka itse uskonkin siihen, että kaikella on aikansa ja paikkansa. Silti tärkeintä on tehdä päätös ja sen jälkeen täytyy olla riittävän rohkea toteuttamaan idea.
Jos idea on mielestäsi hyvä, niin älä anna oman mielesi huudella sinulle muuta, vaan usko itseesi ja kokeile edes. Aina ei ensimmäisellä onnistu – mutta yrittäminen vaatii myös kompastumisia. Niitä ei kannata miettiä hirveästi etukäteen. Kannattaa ennemmin ajatella, että ne kuuluvat siihen matkaan ja ilman kokemusta ei tapahdu muutoksia tai kasvua.
Itsevarmuuteni kasvoi koko ajan lisää
Olen kiitollinen siitä, että ennen yrittäjyyttä sain tehdä töitä hyvin erilaisissa yrityksissä ja eri aloilla. Näistä työpaikoista jokainen opetti jotain uutta ja antoi lisää itsevarmuutta. Yrittäjänä koen kuitenkin sen, että olen vieläkin nopeammin oppinut asioita. Uskon, että tähän on vaikuttanut se, että asioista on pitänyt ottaa selvää. Minun täytyi osata tehdä päätöksiä ja ratkaisuja itsenäisesti.
Vaikka kaikkea ei tarvitsekaan aina yksin päättää ja aina voi kysyä jonkun toisen mielipidettä, niin viime kädessä tulisi luottaa siihen omaan, sisäiseen ääneen. Yrittäjänä saan kuitenkin sen vapauden päättää omista asioistani ja tiedän mikä ratkaisu on juuri minulle paras. Kokemus on yrittäjän paras kaveri – mitä pidempään pysyt omilla jaloillasi – sitä vahvempi sinusta tulee.
Vapaus valita ja olla itsenäinen
Ehkä suurin syy minulle lähteä yrittäjäksi oli kuitenkin vapaus. Vapaus valita ja päättää mitä teet ja milloin teet. Kun oman työajan ja tekemisen osaa järjestää oikein, niin jää aikaa muuhunkin tekemiseen. Silloin jää aikaa mielestäni kaikkein tärkeimpään eli luovuuteen – oman luovuuden kehittämiseen.
Tämä aika omalla kohdallani tarkoittaa ennen kaikkea sitä, että voin opiskella uusia asioita. Kaikki asiat eivät kosketa omaa alaa tai yrittämistä. Vaan ylipäänsä uuden oppiminen kasvattaa ja luovuus lisääntyy, kun antaa tilaa elämässä muuhunkin kuin työhön. Etenkin oman henkisen minän kasvaminen on ollut tärkeä osa omaa matkaani.
Järjestelmällisyys ja ratkaisukeskeisyys
Rehellisesti en ole koskaan ollut kovin järjestelmällinen tai tarkka esimerkiksi omasta taloudesta. Pari vuotta sitten kuitenkin kiinnostuin enemmän rahasta ja päätin, että opettelen ymmärtämään enemmän asioita myös sijoittamisesta. Sillä jos haluaa kehittyä, täytyy kokeilla uusia asioita ja hypätä pois omalta mukavuusalueeltaan. Joten opettelin olemaan tarkempi ja rytmittämään päiviäni ja viikkojani. Ja olen löytänyt itselleni oikeat ja sopivimmat tavat hoitaa asioita. Näin olen entistä tehokkaampi työssäni ja minulla jää aikaa myös muuhun.
Jos asiat eivät aina mene, niin kuin niiden haluaisi menevän, täytyy tämä hyväksyä. Mutta jos jatkuvasti lyö päätä seinään, niin toimintatapoja kannattaa muuttaa. Yrittäjänä olen oppinut ratkaisemaan nopeastikin ongelmia. Minulla ei ole ollut aikaa jäädä miettimään liian pitkäksi aikaa, mitä seuraavaksi täytyy tehdä. Ja mikä parasta – voin tehdä montaa asiaa samaan aikaan – tai hoitaa montaa asiaa, tottakai keskittymällä olennaiseen sillä hetkellä. Mutta jos rehellisiä ollaan, niin yrittäjän täytyy ehtiä ja osata tehdä monta asiaa samaan aikaan. Meidän täytyy osata myydä, markkinoida, valokuvata, somettaa ja paljon muuta.
Yrittäjyys on elämäntapa
Nykyisessä yrityksessäni ei ole muita kuin minä ja työ on joskus aika yksinäistä. Mutta olen oppinut verkostoitumaan ja oppinut tuntemaan uusia ihmisiä. Monet keskustelut ja kohtaamiset ovat antaneet yrittämiseen uusia kerroksia. Sitä on oppinut näkemään asioita laatikon ulkopuolelle. Kaikki ei ole aina niin mustavalkoista ja suoraviivaista. Seuraan sosiaalisessa mediassa hyvin erilaisia ihmisiä, mutta ennen kaikkea menestyneitä ihmisiä. Ihmisiä, jotka ovat tyhjästä kasvattaneet omaisuutensa. Ja kaikilla näillä ihmisillä on varmasti yhteistä se, että he uskovat siihen mitä tekevät ja eivät anna periksi.
Kyllä – joskus on ollut päiviä, kun mietin miten mennä eteenpäin. Mitä tulisi tehdä seuraavaksi ja onko tässä mitään järkeä. Mutta jos oma motivaatio on riittävän suuri, jatkat matkaa – etkä jää miettimään liikaa. Kuulun niihin ihmisiin, jotka eivät anna ihan helposti periksi. Vai onko tämä vain suomalaisen ihmisen ominaispiirre? Kaikesta huolimatta päivääkään en vaihtaisi pois ja olen joka päivä kiitollinen, että lähdin kokeilemaan, miten pitkälle pääsen. Ja onneksi tämä matka jatkuu, sillä loppua en sille näe – mutta valoisan tulevaisuuden kyllä.
