© Vauraselama.fi, 2024. Kaikki oikeudet muutoksiin pidätetään.
Olen nyt 42-vuotias, joten voinee sanoa, että nuoruusvuosina ehdin olla myös yrittäjänä noin 10 vuotta. Kuinka se sitten kävikään?
Olin tehnyt ammattiopinnot sosiaalialan ammattikorkeakoulussa ja valmistumisen jälkeen tein vuoden mittaista vuorotteluvapaan sijaisuutta lastensuojelussa yöhoitajan sijaisena. Asuin silloin Järvenpäässä. Eräänä päivänä ystäväni kertoi löytäneensä Helsingistä kynsistudion, joka koulutti uusia tekijöitä ja yhdessä päätimme mennä siellä käymään ja tutustumaan asiaan. Ja niinhän siinä kävi, että innostuin kynsien teosta kovasti. Olin aina tehnyt kaikenlaisia käsitöitä ja työ kynsistudiossa vaikutti minusta mielenkiintoiselta ja mukavalta.
Rahaa oli säästössä sen verran, että pääsin käymään koulutuksen 2003 tammikuussa, jolloin olin vielä lastensuojelussa töissä. Yöhoitajan sijaisena tein siellä pääasiassa yövuoroa, joten minulla oli pidempiä arkivapaita ja pääsin jo keväällä pikkuhiljaa aloittelemaan kynsiteknikkona tuossa samaisessa liikkeessä. Niinpä hyppäsin yrittäjäksi samaan aikaan, kun vuorotteluvapaan sijaisuus päättyi ja pistin toiminimen pystyyn kesäkuussa sekä aloin siltä istumalta vuokratuoliyrittäjäksi. Liikkeessä oli jo olemassa maahantuojan asiakkaita, joita hän vähitellen siirsi minulle ja teki itse vähemmän asiakastöitä ja toki omia asiakkaita alkoi kertyä pikkuhiljaa.
Hyppäsin siis yrittäjäksi ilman mitään kokemusta tai koulutusta. Kävin toki työvoimatoimistossa selvittämässä mahdollisuutta starttirahaan, mutta siihen maailman aikaan olisi pitänyt ensin olla 3-4kk työttömänä ja vasta sen jälkeen olisin voinut hakea starttirahaa. Joten en jäänyt sitä odottelemaan, vaan pistin hihat heilumaan ja toimin nopeasti - itselleni tyypilliseen tapaan.
Asiakaskantaa kertyi ja kokemusta karttui. Ajan saatossa maahantuoja jäi kokonaan pois asiakastyöskentelystä ja koko liike jäi minun vastuulleni. Eli hoidin myös maahantuojan pientä varastoa sekä tuotteiden jälleenmyyntiä muille Suomessa oleville tekijöille. Kävin kouluttaja-koulutuksen ja aloin kouluttaa myös uusia tekijöitä. Olipa siinä jo kovasti hommaa: omat asiakkaat, joita tuli koko ajan lisää, varasto ja jälleenmyynti sekä laskutus ja uusien kynsiteknikoiden koulutus. Sekä koko liiketilan hoito.
Minulla oli liikkeessä myös ajoittain vuokratuolilaisia, ja välillä työskentelin liikkeessä yksin. Olin aikalailla naimissa homman kanssa ja tein pitkää päivää, mutta nautin valtavasti asiakastyöstä ja olin siinä tosi hyvä. Sain hyvää palautetta myös kouluttamisesta: olin siinä kuin kala vedessä ja oli kiva jakaa sitä oppia muille, mitä itse olin kartuttanut jo useamman vuoden asiakastyöskentelyssä. Homma sopi minulle kuin nenä päähän ja tekeminen oli monipuolista; sain tehdä luovaa työtä värien ja erilaisten koristelumateriaalien kanssa, palvella asiakkaita, kouluttaa ja jälleenmyydä sekä laskuttaa. Ja kuitenkin määritellä työt ja aikataulut itsenäisesti.
Toki aloittelevana yrittäjänä ilman mitään mentoria tai muuta, joka olisi neuvonut erinäisten asioiden kanssa, tuli muutamat oppirahatkin maksettua. Tuohon aikaan, ehkä vielä nykyäänkin, kaikenlaisten yritysluetteloiden ja yritysrekisterien pitäjät soittelivat alituiseen. Niinpä sitten kerran yksi tällainen sai minut puhuttua ympäri ja sitouduin laittamaan yritykseni tiedot heidän luetteloon vuodeksi. Maksoin tästä noin 1000€. Loppujen lopuksi en tiedä oliko kyseistä luetteloa edes olemassakaan, sillä myöhemmin luin, että oli paljon liikkeellä huijareita, jotka suorastaan vaativat yrittäjien yhteystietoja erilaisiin yritystietoluetteloihin erilaisin perustein ja useat yrittäjät olivat menneet samaan lankaan. Joten oppirahat tuli maksettua, tietämätön kun olin ja tottakai se harmitti! Tyytyväiset asiakkaat olivat parasta mainosta ja pärjäsin varsin hyvin ilman varsinaista mainostamista.
Noin vuoden 2008 paikkeilla sattui hyvin mieleeni jäänyt tapaus. Tuohon aikaan minulla oli ollut jo vuosia asiakkaina paljon esim Finnairin ja muiden isojen firmojen työntekijöitä, jotka olivat olleet töissä ko firmoissa ja vuosia ellei kymmeniä vuosia. Kun taantuma tuli, yhtäkkiä heitä alettiin irtisanoa ja siinä he kynsihuollossa sitten minulle kertoivat, että heidät on irtisanottu töistä! Mikä järkytys ja shokki se oli monelle! Silloin muistan ajatelleeni, että hetkinen: niin kauan, kun teen omia töitäni ja minun asiakkaat ovat tyytyväisiä, kukaan ei voi irtisanoa minua töistä! Eli vaikka aiemmin oli mielessäni ollut, että isot yritykset ovat hyviä työnantajia ja oli turvallista olla työsuhteessa, yhtäkkiä asia kääntyikin ajatuksissani (ja todellisuudessa) päälaelleen. Minä voin yrittäjänä pitää huolen siitä, että minun työni jatkuu! Wau, mikä oivallus. Tämä antoi lisää uskoa omaan tekemiseen ja siihen, että kun tekee sitä, mistä nauttii ja mitä osaa, sekä palvelee asiakkaita hyvin, voi todellakin menestyä yrittäjänä varsin hyvin.
Menestyksestä huolimatta, joskus tuli märkiä rättäejä päin kasvoja. Yrittäjänä koin nimittäin senkin, että en ollut "luotettava". Jossain vaiheessa minulla oli muutto edessä asunnosta toiseen ja päätin ostaa uuden sängyn. Menin liikkeeseen valitsemaan itselleni mieleisen sängyn - en ihan halvinta, koska hyvät unet on tärkeä asia. Liikkeen myyjä kannusti myös panostamaan hyvään sänkyyn ja kertoi osamaksumahdollisuudesta rahoituksen kautta. Ajattelin, että hyvä juttu, voin maksaa ostokseni muutamassa erässä ja niinpä päädyin täyttämään kassalla rahoitushakemusta. Myyjä meni täytetyn paperin kanssa soittamaan takahuoneesta rahoituslaitokseen ja tuli sieltä hetken päästä takaisin, repi hakemukseni ja sanoi, että en saanut rahoitusta. Mitä ihmettä? No, en ollut yksityisyrittäjänä kuulemma tarpeeksi luotettava hakija, joten rahoitus jäi saamatta. Silloin muistan ajatelleeni, että oltuani monta vuotta jo yrittäjänä ja minulla oli paljon töitä ja asiakkaita, silti olin niin sanotusti “lainsuojaton”! Lopulta tilanne vaan lähinnä nauratti minua, että tällaistakin voi sattua! Ja ostin toki sängyn jokatapauksessa, koska sen tarvitsin.
Olin yrittäjänä yhteensä yli kymmenen vuotta ja kyllä sillä matkalla ehti sattua kaikenlaista. Mutta mitään suurempaa kriisiä ei koskaan tapahtunut, kaikki meni hyvin ja lopettelin yritystoiminnan omasta halusta, kun mieli teki palata takaisin koulutustani vastaaviin "oikeisiin" töihin. Huomionarvoista on kuitenkin se, että maksettuani kynsiteknikon koulutuksesta ja aloitustarvikepaketista noin 1000€, työllistin sillä itseni yli kymmeneksi vuodeksi! Joten uuden opiskelu todellakin kannatti! Ja tuo taito on minulla edelleen tallella.
