Oletko keksinyt mainion liikeidean, mutta et tiedä mitä tekisit seuraavaksi?
Hyvin koostetun liikeidean jälkeen liiketoimintasuunnitelma on yrittäjälle erittäin tärkeä työkalu, joka auttaa hahmottamaan ja aikatauluttamaan asioita. Se ei ole kertomus liikeideasta vaan nimenomaan suunnitelma, aivan kuten muidenkin elämän osa-alueiden suunnitelmat. Useimmat meistä tekevät suunnitelmia remonteista, lomamatkoista tai vaikkapa puutarhan ja pihan kunnostamisesta. Liiketoiminnan suunnitelman voi näihin verraten ymmärtää hyvinkin tärkeäksi, jotta toiminnalla on selkeä suunta, johon myös osataan suunnata.
Tästä pääset myös lukemaan tarkat ohjeet, miten perustat osakeyhtiön ja tästä klikkaamalla näet ohjeet toiminimen perustamiseksi.
Mitä suunnitelma sisältää?
Liiketoimintasuunnitelma kertoo selkeästi mitä ja miten tehdään käytännössä ja mitä välineitä käytetään sekä milloin tehdään ja mikä on aikataulu. Hyvä suunnitelma sisältää realistisen aikataulun, eli todellisia päivämääriä kalenteriin merkittyinä.
Tavoitteet tulee myös kirjata suunnitelmaan. Yrittäjän ensimmäinen vuosi on usein kriittinen, minkä takia hyvän suunnitelman tärkeys tällöin korostuu. Kun yrittäjä selviää ensimmäisestä vuodestaan suunnitellusti, on jatko todennäköisesti turvatumpaa. Esimerkiksi puolen vuoden ajalle voi kirjata tärkeimmät tavoitteet, jotka liittyvät esimerkiksi liikevaihtoon, kannattavuuteen, asiakkaisiin, asiakasmääriin, kanta-asiakkaisiin, referensseihin, klikkausmääriin tai vastaaviin, jotka ovat itselle tärkeitä asioita. Kannattaa valita muutama itselleen tärkeä asia, noin 1-5 asiaa. Samalla mietitään ja kirjataan myös se, millä tavoitteet saadaan aikaan eli selvitetään käytettävissä olevien resurssien määrä: aika, henkilöt, kontaktit, alihankkijat tai muut vastaavat tukevat tekijät.
Kun suunnitelmaa lähdetään toteuttamaan käytännössä, se kannattaa tehdä pala kerrallaan
Liiketoimintasuunnitelman rakenne:
- Liikeidea, joka on korkeintaan puolen sivun mittainen tiivistelmä siitä, mitä yritys tekee ja miksi se on olemassa. Tätä voisi kenties verrata korkeintaan minuutin kestävään kompaktiin hissipuheeseen.
- SWOT-analyysi; vahvuudet, heikkoudet, mahdollisuudet, uhat
- Osaaminen. Liikeidea perustuu osaamiseen. Sen lisäksi on omaksuttava yrittäjäosaamista eli itsensä johtamista, innostusta tekemiseen ja muun muassa numeroiden ymmärtämistä.
- Tuotteistus on tuntihinnoittelua parempi tapa myydä osaamistaan. Mieluummin myydään palvelupakettia, kuin omaa osaamista sellaisenaan. Tuotteistamisella erikoistutaan ja erottaudutaan kilpailijoista eikä kilpailla pelkästään hinnalla. Varsinkaan yritysasiakasta ei välttämättä kiinnosta tuotteeseen tai palveluun käytetty aika, vaan itse lopputulos ja sen hinta.
- Asiakkaat. Yrityksen asiakkaiden tulee arvostaa juuri niitä asioita, joita yritys tekee. Sellaisiin asiakkaisiin fokusoidaan. Kuka on asiakkaani, mitkä ovat kohderyhmiäni, kenelle tarjoan tuotetta tai palvelua – kuluttajille, yrityksille, minkä kokoisille ja tyyppisille yrityksille, minkä tyyppisille kuluttajille.
- Markkinat. Mikä on markkinatilanne, johon yritys perustetaan? Markkinaa kannattaa tutkia jo ennen sinne hyppäämistä.
- Kilpailijat. Kaikilla tuotteilla ja palveluilla on kilpailijoita, ei välttämättä täysin samaa konseptia, mutta kilpailua on aina. Asiakkaiden ajasta ja rahasta kilpailevat samanaikaisesti useat eri asiat, jotka voivat olla täysin erilaisia toisiinsa verrattuina, mutta kuluttajan kannalta kuitenkin samalla viivalla.
- Markkinointisuunnitelma kertoo, miten yritys aikoo näkyä asiakkaille. Samaan yhteyteen voi listata käytettävät työkalut kuten sosiaalisen median sekä niihin käytettävän päivittäisen tai viikoittaisen ajan. Yrittäjän kannattaa ajatella muutamia kuukausia eteenpäin, viikkosuunnitelma ei usein ole riittävä todelliseen varautumiseen ja valmistautumiseen.
- Myyntisuunnitelma. Kuka myy? Minkä verran myyntiin käytetään aikaa ja konkreettisia keinoja, kuten puhelinsoittoja tai muita kontaktointeja? Markkinointi vie rahaa ja myynti tuo rahaa, siinä niiden merkittävin ero. Myynti on asiakkaiden ohella yrityksen tärkein osa-alue.
- Yritysmuoto, missä toimitaan, yksin vai yhdessä?
- Hallinnon suunnittelu. Mikä pankki valitaan, miten kirjanpito toteutetaan, entä yrityseläke?
- Laskelmat. Tehdään laskelmat kaikkien edellä mainittujen kohtien perusteella, eli muutetaan samat asiat numeeriseen muotoon. Laskelmat antavat konkreettisen näkemyksen toiminnasta. Laskelmia tarkistetaan esimerkiksi puolen vuoden kuluttua toiminnan aloittamisesta, jolloin suunnitelmiin ja laskelmiin tehdään korjaavia toimenpiteitä. Näin jatketaan jälleen eteenpäin; tehden, tarkistaen ja korjaten.
Kolme tärkeintä laskelmaa:
- Rahoituslaskelma kertoo, paljonko yritys tarvitsee pääomaa aloittaessaan, sisältää mahdollisen yrityslainan tarpeen sekä tiedot siitä, miten rahoitus hoidetaan.
- Kannattavuuslaskelmasta selviää, millä kuluilla yritys toimii ja minkä suuruinen ansio on tavoitteena. Laskelman luvut ovat parhaita mahdollisia arvioita (ei arvauksia), joiden mukaan toiminta aloitetaan.
- Myyntilaskelma sisältää tuotteistuksen ja hinnoittelun tuloksen, huomioiden kohderyhmät, sekä ajatuksen, miten myydään ja markkinoidaan. Se myös sisältää tavoitellun tuloksen ja kulurakenteen.
Kerroin edellä tiivistelmän omista muistiinpanoistani Helsingin uusyrityskeskuksen yritysneuvojan pitämästä verkkokoulutuksesta. Uusyrityskeskukset auttavat ja tukevat aloittelevaa yrittäjää maksutta ympäri Suomen. Niiden palveluja kannattaa ehdottomasti hyödyntää monin tavoin. Yrittäjällä itsellään on ensin oltava oma näkemys ja alustava suunnitelma tekemisistään ja tavoitteestaan, minkä jälkeen niiden hiomiseen saa arvokasta apua ja tukea näiltä yrittäjyyden ammattilaisilta.
