© Vauraselama.fi, 2025. Kaikki oikeudet muutoksiin pidätetään.
Millaisia ajatuksia ja uskomuksia sulla on rahasta? Entä rikkaista ihmisistä? Uskotko, että sulla ei voisi koskaan olla paljoa rahaa? Ajatteletko tyyliin: mä oon vaan perusduunari, en koskaan voi olla rikas? Ovatko rikkaat ihmiset sun mielestä syntyneet kultalusikka suussa, ja raha on vain ikään kuin tippunut heidän syliinsä? Mitä tuokin tuossa pröystäilee uudella autollaan...?
Mulla on ollut paljonkin uskomuksia rahasta ja rikkaista ihmisistä, eivätkä ne todellakaan ole olleet mitään hyviä. Uskomukseni ovat olleet ihan näitä perusjuttuja, kuten että raha ei tee onnelliseksi (joka jo itsessään siis pitää sisällään sen, että miksi sitä edes pitäisi tavoitella?) ja että rikkaat ihmiset ovat jotenkin pöyhkeitä ja röyhkeitä, jopa ilkeitä. Muistan miten jo lapsena kavereiden kanssa rikkaista puhuttiin vähän sellaiseen alentavaan ja halveksuvaan sävyyn, että tuolla tuo miljoonatalo nyt on. (Huom! Kyseessä oli markka-ajan miljoonatalo. Markoissa mitattuna asun itsekin nyt yli miljoonan markan talossa, mitä en olisi lapsena uskonut.)
Yksi sellainen semihyvä uskomuskin mulla oli, että ajattelin aina pärjääväni – tuli eteen mitä tahansa. Siispä silloinkin, kun on ollut tiukkaa ja laskupino korkea, niin aina on jostain rahaa tullut sen verran, että on saatu laskut maksettua ja ruokaa pöytään. Mutta voin kertoa myös sen, että pitkällä aikavälillä se pelkkä pärjääminen ei ole kauheen kivaa.
Eipä ole muuten pitkä aika siitäkään, kun aina nähdessäni Audin tai Bemarin koin epämiellyttävän fiiliksen. En oikein osaa kuvailla sitä. Kateutta varmasti, mutta myös juuri jonkinlaista halveksuntaa tyyliin kuka säkin kuvittelet olevas? Nyt voin ilokseni todeta, että nykyään, kun bongailen liikenteessä Audeja, Lexuksia, Porscheja ja Teslojakin, niin tunnen suurta iloa toisen ihmisen puolesta. Iloa siitä, että jollakin on niin hieno auto, ja iloa siitäkin, että koen näiden autojen tulevan koko ajan lähemmäksi myös minua.
Mikä sitten muuttui? Mun ajattelutapani muuttui. Yksin ja itsestään se ei tapahtunut, vaan olen saanut tehdä sen eteen kiitettävästi töitä – ja teen vieläkin.
Kaikki lähti liikkeelle siitä, kun reilu kaksi vuotta sitten osallistuin Lontoossa sellaiseen rahaseminaariin. Olin Suomessakin käynyt vastaavanlaisissa tilaisuuksissa, mutta niistä jäi aina se mielikuva, että päästäkseen asiassa eteenpäin pitäisi olla jo valmiiksi sukanvarressa vähän isompi summa rahaa. Siksi en koskaan oikein toimeentunut asian kanssa.
Lontoossa sen sijaan minulle valkeni moni asia. Seminaarin aluksi vastasimme kukin itsenäisesti 72 rahaan ja erilaisiin uskomuksiin liittyvään kysymykseen. Viimeisenä päivänä vastasimme uudestaan samoihin kysymyksiin, ja oli ihan mahtavaa huomata, miten paljon ajattelutapani oli muuttunut vain kolmessa päivässä! Olin ymmärtänyt mm. sen, että raha itsessään ei ole hyvä tai paha, vaan sitä käyttävä ihminen on jompaa kumpaa. Todennäköisesti hyvä ihminen on hyvä myös, jos hänellä on paljon rahaa, ja paha ihminen paha rahan kanssa tai ilman.
Ymmärsin Lontoossa myös sen, että kannattaa sijoittaa koko ajan esimerkiksi rahastoon. Kun sijoittaa säännöllisesti, silloin ostaa välillä edullisesti (kurssit matalalla) ja välillä vähän kalliimmalla (kurssit korkealla), mutta keskihinta pysyy tällöin kurissa. Ennen kaikkea oivalsin sen, että sijoittamisen voi aloittaa vaikka vain eurolla kuussa. Tämä oli se, mikä sai asiat liikkeelle; tähän mullakin oli varaa!
Seminaarissa puhuttiin kuudesta tilistä tai rahapurkista: tarpeellisuudet, sijoitukset, säästöt, koulutus, hauskanpito ja hyväntekeväisyys. Ensin perustin purkit, mutta kolikoiden vaihtaminen pankissa kävi työlääksi. Sitten avasin muutaman tilin, mikä käy helposti verkkopankin kautta, mutta en kuitenkaan avannut kaikkia kuutta (en tiedä miksi). Vasta puoli vuotta myöhemmin, kun luin seminaarista ostamani kirjan, avasin loputkin tilit.
Tällä hetkellä mulla on viisi tiliä sekä käyttötili tarpeellisuuksia varten. Jaan tuloistani näille viidelle tilille rahaa joka kuukausi. Nostin summaa ensin 10 euroa per kuukausi, mutta koska summa tuntui nousevan niin hitaasti, päätin uskaltaa nostaa summaa 10 % joka kuukausi. Nyt marraskuussa 2018 jaan viidelle tililleni jo lähes 600 euroa. Vaikkei summa vielä kovin suuri olekaan, niin plus miinus nolla -tilanteeseen verrattuna se on todella hyvin, ja olen tästä ylpeä!
