Voiko timantteihin sijoittaa?

Kultaan ja hopeaan sijoitetaan ahkerasti, mutta Suomessa on toistaiseksi melko vähän timanttisijoittajia. Tämä johtuu siitä, että raakatimantteja ei kuka tahansa pysty ostamaan – kuten kultaa tai hopeaa ostetaan sijoitusmielessä sellaisenaan, harkkoina tai kolikkoina. Sijoittaminen timanttien muodossa on kuitenkin mahdollista.

Timanttien ostossa on paljon huomioonotettavaa, kuten timantin hionta & kirkkaus. Kuten aiemmin todettua, raakatimantteja ei tavallinen ihminen pysty ostamaan – joten melkeinpä timantit tulee ostettua valmiiksi käsiteltyinä ja muotoiltuina. Harvemmin timantteja ostetaan sellaisenaan, vaan ne ovat suoraan esimerkiksi sormuksessa, kaulakorussa tai korvakoruissa.

Myös timantin paino, eli karaatit vaikuttavat hintaan. Kun ostat timanttikorun, saat aina mukaasi timanttien aitoustodistuksen, jossa paino on määritelty. Useimmiten aitoustodistuksiin merkataan tuotteen kokonaisarvo eikä niinkään pelkkien timanttien osuus vaikka aitoustodistus onkin vain timantteja varten. Jos hukkaat timanttikorusi, aitoustodistuksella pystyt todistamaan esimerkiksi vakuutusyhtiöön omistaneesi timantteja. Aitoustodistuksessa lukee lisäksi myös timantin hionta, kirkkaus, väri ja kappalemäärä.

Miten sijoittaminen timantteihin eroaa kultaan sijoittamisesta?

Kun ostat kultalaatan, ostat vain itse kultaa. Timanteissa kuitenkin maksat myös työstä ja jos timantit ovat esimerkiksi istutettuina sormuksessa, maksat työstä tavallaan kahteen kertaan. Lisäksi vielä sormuksen design vaikuttaa hintaan. Siksi itsessään timantin arvon arvioiminen on todella hankalaa ilman luotettavaa ammattilaista. Timantin laatuluokitus tuo vielä lisää twistiä hinnoitteluun, koska kaksi eri luokittajaa saattaa antaa samalle timantille eri laatuluokan ja täten myös hinnan.

Suomessa myös verotus vaikuttaa halukkuuteen sijoittaa timantteihin. Kulta on arvolisäverovapaata, mutta timanteista maksat 24% arvonlisäveron. Timantteihin sijoittaminen on siis saatu kuulostamaan todella työläältä – toisaalta osakesijoittajakin joutuu perehtymään osakemarkkinoihin ja ostamiinsa yhtiöihin jos todella tahtoo tehdä voittoa.

Timanttien hinta ei kuitenkaan heittele samalla tavalla kuin esimerkiksi kullan. Toki finanssikriisin vuosina timanttienkin hinnat hieman notkahtivat, mutta varsinaisesta hinnan romahduksesta ei voida puhua. Ne säilyttävät arvonsa, joten toisaalta jos esimerkiksi tuppaa pitämään tuhansia euroja käteisenä ”pahan päivän varalle”, voisi tuon tuhat euroa muuntaa timanteiksi, jolloin inflaatio ei söisi käteisvaroja.

Suomessa on 1990-luvulla toiminut yritys nimeltään Timanttitalo, joka myi timantteja kaseteissa. Kasettia ei saanut avata jos tahtoi saada palkkionsa, jonka yritys lupasi. Valitettavasti tämä osoittautui huijaukseksi – vaikka osa timanteista oli aitoja kasetin sisällä, olivat ne ilmoitettua pienempiä ja arvottomampia.  Osalle asiakkaista oli myös lähetetty teollisia timantteja. Tämä saattaa myös olla yksi syy, miksi Suomessa timantteihin sijoittaminen on jäänyt mitättömäksi, koska ”timanttisijoittamisen” maine on kärsinyt.

Sen lisäksi, että timantin arvo säilyy hyvin, kestää se myös hyvin kulutusta. Sanonta ”timantit ovat ikuisia” ei siis ole tuulesta temmattu. Kun timantti on istutettu koruun asianmukaisesti ja korua huolletaan säännöllisesti, kestää koru vuosikymmeniä. Timanteista löytyy paljon tietoa jo pelkästään koruliikkeiden sivuilta. Ei ole siis mikään salaisuus, mikä hionnoista tai malleista on ”arvokkain”. Timanteissa monesti laatu korvaa määrän, eli yleensä yksi laadukas timantti on arvokkaampi kuin kymmenen pienempää.

Artikkelin on kirjoittanut Jasmin Kylliäinen.